Ranska puhui eilen pääministeri Nicolas Sarkozyn suulla rahoitusmarkkinaveron puolesta. Suomen hallitusohjelmassa todetaan rahoitusmarkkinoiden verottamisesta seuraavasti: ”Suomi kiirehtii kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa maantieteellisesti mahdollisimman kattavasti. Tavoitteena on globaalivero, mutta ensi vaiheessa kyseeseen voi tulla myös EU:n tasolta toimeenpantava järjestelmä.”
Olemme viime viikkoina kuulleet hallitusohjelmalinjan vastaisia ajatuksia oikeistolaistaustaisilta kommentaattoreilta, viimeksi tänä aamuna kuuntelin radiosta Piia Noora Kaupin mielipidettä. Hän tiivisti mielestäni hyvin oikeistolaisen pelonviljelyretoriikan, kun puhumme rahoitusmarkkinaveron käyttöönottamisesta. Kaupin mukaan kansainväliset suursijoittajat lopettavat investoimisen Eurooppaan, mistä seuraa taantuma ja työttömyyttä, jos rahoitusmarkkinoilta kerättäisiin tuloja yhteiseen kassaan.
Pelottelu saattaisi toimia, jos meillä olisi näyttöä yritysten ja sijoittajien joukkopaosta pois korkean verotuksen Euroopasta. Tosi asia kuitenkin on, että näin ei ole käynyt. Viime viikonlopun Helsingin Sanomissa oli uutinen, että ne harvat Aasiaan lähteneet yrityksen ovat tulossa takaisin tai ainakin harkitsevat sitä vakavasti. Kaupin tapaiset kommentaattorit unohtavat Euroopan yhteiskuntarakenteesta kumpuavat taloudelliset vahvuudet.
Lisäys eurooppalaisten vahvuuksien listaan olisi rahoitusmarkkinavero. Tämä vero ei kohdistuisi kuluttajiin ja palkansaajiin, vaan sen piirissä olisivat pankit ja rahoituslaitokset. Veron tarkoituksena on hillitä valuuttaspekulaatiolla tekemällä siitä maksullista, kun se nykyisin on ilmaista. Yhteisvaluutalla tapahtuvan spekulaatiopelin väheneminen parantaa talouden ennustettavuutta ja vakautta.
Kansainväliselle suursijoittajalle valuutta on samanlainen uhkapelin kohde kuin öljy, vilja tai puu, tosin huomattavasti houkuttelevampi suuremman riskin ja toiminnan edullisuuden vuoksi. Riski on suurempi, koska rahoitusmarkkinat ovat lähes kokonaan spekulaation armoilla, muissa vaihdannan välineissä näin on vain osin. Tämä johtuu siitä, että rahan arvo pitkälti markkinoiden päätettävissä, keskuspankit vaikuttavat siihen vain kovan paineen alla.
Ei rahoitusmarkkinoita tulla verottamaan verottamisen ilosta, saati rankaisumentaliteetilla. Tarkoitus on käyttää saadut verotulot tulevien talouskriisien ennaltaehkäisyyn ja meneillään olevasta taantumasta selviämiseen. Tämä tarkoittaisi lisäresursseja elvyttävään talouspolitiikkaan, mikä nopeuttaisi luottamuksen palautumista markkinoille reaalitalouden kautta. Haluan olla viemässä eteenpäin tätä uudistusta, koska se lisää mielestäni oikeudenmukaisuutta niin että kriisien hoidossa toimivat maksajina myös pankit ja rahoituslaitokset, eivätkä ainoastaan veronmaksajat
Sirpa Paatero
SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
0505121602
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.