Ihmisten kiinnostus poliittisiin vaaleihin tuntuu olevan hälyttävän laimeaa. Usein
kuuleekin monen suusta lauseen ”ei sillä ole väliä, kuka siellä istuu päättämässä.”
Oman tulkintani mukaan tämä viestii siitä, että ihmiset eivät koe voivansa
vaikuttaa asioihin. Olisikin syytä miettiä, miksi ihmiset eivät koe tulevansa
kuulluiksi.
Ihmisten aktivoimista äänestämään on mietitty jopa ministeriön työtyhmiä myöten.
Yhtenä keinona on esitetty äänestysiän alentamista, mutta se tuskin lisäisi
nukkuvien äänestysintoa.
Jokin aika sitten käteeni osui mielenkiintoinen kirja. Kirja kertoo Sveitsin
mallista, yli 100 vuoden kokemuksesta kansalaisdemokratiasta. Sveitsin
mallissa on mahdollisuus äänestää suoralla kansanvaalilla monista laeista, jos
esitystä kannattaa 50 000 kansalaista. Suora kansanvaali on järjestävä
myös asioissa, jotka kuuluvat jo perustuslakiin kirjattuihin äänestettäviin
asioihin. Kansalaisaloitteiden tekeminen on mahdollista sekä alueellisesti että
valtakunnallisesti.
Viime keväänä ennen SDP:n puoluekokousta puhuttiin paljon henkilövalinnoista
suoralla äänestyksellä. Mietinkin miksei keskustelu asiakysymyksissä, itse
politiikassa, ole saanut yhtä vahvaa suoraa kansanäänestystä kannattavaa
keskustelua liikkeelle.
Puolueen ohjelmatyö avattiin yleiseen nettikeskusteluun ja samaa linjaa on
jatkettu myös puolueen työryhmien avoimilla työskentelysivuilla. Kaikilla
puolueosastoilla ja jäsenillä oli mahdollisuus ottaa kantaa perustuslainmuutokseen, jota
sitten käytettiin pohjana koko puolueen yhteiselle kannanmuodostukselle puoluevaltuustossa. Myös erillinen nettisivusto yliopistolakikeskustelulle on esimerkki puolueen uudesta entistä keskustelevammasta linjasta.
Paljon on vielä tehtävää ihmisten aktivoimiseksi osallistumaan, mutta oikealla
tiellä ollaan. Nykytekniikka antaa hyviä mahdollisuuksia avoimeen
kansalaiskeskusteluun. Linjakeskusteluille tarvitaan tietenkin useita eri
kanavia. Jäsenäänestyksissä otetaan kantaa mm. kuntavaali- ja
eduskuntavaaliehdokkaisiin, mutta tämän lisäksi olisi harkittava
äänestyksiä myös asiakysymyksissä.
Sveitsi ei ole ainoa maa, jossa laajempi kansalaisdemokratia on käytössä.
Näissä maissa ihmisten kiinnostus vaaleihin on säilynyt, vaikka äänestyksiä on
joinakin vuosina ollut useita ja samaan aikaan on äänestetty sekä kaupungin, kantonin
että valtakunnan asioista. Sveitsin kansalaisista 60 % ilmoittaa olevansa
tietoinen maansa politiikasta. Useimmiten päättäjien esittämä kanta on tullut valituksi mutta samalla siis saanut myös vankan vahvistuksen kansalaisilta. Uhkaksi koettuja ylilyöntejä ei ole ollut. Kun pääsee äänestämään esim. budjetista eli siitä, mihin rahoja käytetään, on verojen maksulle myös enemmän ”halukkuutta”.
Voitaisiinko Suomessakin ja puolueessamme ottaa mallia Sveitsin mallista, ja näin parantaa aitoa kansalaisdemokratiaa ja kuulluksi tulemisen kokemusta?
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.